Lähtisitkö kotiseudultasi seikkailemaan, töitä tekemään vai muuttaisitko pois vasta pakon edessä? Tervetuloa, tervemenoa kertoo Suomeen tulleiden ja täältä lähteneiden kiehtovia tarinoita ja selittää ilmiöt niiden takana.
Tervetuloa, tervemenoa -podcast löytyy myös Spotifysta ja Apple Musicista.
Seitsemäs jakso Valtaako pääkaupunkiseutu koko Suomen, vai saako kaupungistumista jo kritisoida?
Tässä jaksossa ei tyrmätä kaikkia kaupunkeja – ainoastaan liian isot. Onko tiivis suurkaupunki muka aina ekologinen? Ja mitä järkeä on keskittää hallinto ja kulttuuri yhteen isoon pääkaupunkiin? Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kaupunki kuulostaa automaattiselta kehityskululta, mutta sitä se ei ole. Kun urbanisoituminen harmittaa, mutta maaseudullekaan ei kannata palata, mitä jää vaihtoehdoksi?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Helsingin kaupunki: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060
Valtioneuvoston tiedotteet:
- Kestävä kaupungistuminen edellyttää liikkumisen, asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämistä
- Suuret raideliikennehankkeet olisivat huomattavia investointeja ja niiden vaikutukset monipuolisia
Helsingin kaupunginarkisto:
- Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt n:o 31 1929
- Suur-Helsingin asemakaavaehdotus 1918
Uudenmaan liitto: Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946–2006
HS: Lääkelaitos pakkosiirrettiin Kuopioon, vain kolme ihmistä muutti ja kymmenet irtisanoutuivat – HS kertoo, kuinka poliitikot ajoivat viraston tuhon partaalle
Yle:
- Pitkä kiista ohi – Fimea jatkaa usealla paikkakunnalla, pääpaikaksi hallitus määräsi Kuopion
- Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus
Kuudes jakso Puhuttaisiinko joskus muistakin maahanmuuttajista kuin turvapaikanhakijoista?
Maahanmuuttokeskustelussa korostuvat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, vaikka he ovat vain muutama prosentti Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa ovat nimittäin virolaiset – pitäisikö heistä puhua enemmän? Tataareja taas on pidetty maahanmuuton menestystarinana, mutta totuus on monimutkaisempi. Menneisyydestä löytyy niin kohuja kuin Venäjän varjo. Miksi virolaiset ja tataarit ovat jääneet maahanmuuttokeskustelussa näkymättömiin – vai ovatko sittenkään?
Jaksossa käytettyjä lähteitä:
Elmgren, Ainur: Visual Stereotypes of Tatars in the Finnish Press from the 1890s to the 1910s
Elmgren, Ainur: “Our Secret Weapon”: Minority Strategies of the Finnish Tatars 1880–1945
Ståhlberg, Sabira: Tatarerna – Finlands osynliga minoritet
Lagerspetz, Mikko: Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta?
Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa
Telve, Keiu: Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien
virolaismiesten esimerkin mukaan
Kaasik-Krogerus, Sigrid: Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä
Kährik, Anneli ja Tiit Tammaru / Tuglas-seura: Virolaiset Suomessa
Politiikasta: Viro100: Virolaiset Suomessa
Iso Numero: Työmaa Suomessa, sydän Virossa
Helsingin uutiset: Virolaisten määrä väheni Helsingissä roimasti – tämä on yksi syy
Ely-keskus: Kotona Suomessa – Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta
Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella
Sisäministeriö: Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan
Viides jakso Suomalaisia on ulkomailla ainakin vaalipiirin verran – miksi erityisesti vähemmistöt jättävät kotimaan?
Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja?
Jaksossa käytettyjä lähteitä: Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä – suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen Kielikello: Äidinkieli muilla mailla Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat
Neljäs jakso Suomalaiset perustivat utopioita ulkomaille – mutta kenen tontille?
Tuhannet suomalaiset kyllästyivät kotimaahan oloihin ja lähtivät perustamaan ihannesiirtokuntia ulkomaille. Erityisen uuttera ihannesiirtokuntien eli utopioiden johtohahmo oli inkerinsuomalainen Matti Kurikka, joka perusti peräti kolme utopiaa satakunta vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että utopioiden mailla olikin joskus jo väkeä – alkuperäiskansaa.
Miten tuosta noin vain voi perustaa toisten maille oman yhteiskunnan? Onko kolonialismista haittaa, jos ei halua vahingoittaa ketään tai tarkoita pahaa? Jaksossa kuullaan asiantuntijoiden lisäksi arkistopätkiä suomalaisutopioiden myöhemmiltä vuosilta.
Jaksossa käytettyjä lähteitä: Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa Leinonen, Johanna: Finnish Utopian Communities, Historiographies, and Shapes of Settler Colonialism Hollsten, Laura ja Tuori, Salla: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille Saikku, Mikko: Utopians and utilitarians: Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula Suodenjoki & al.: Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella – Heimo, Anne: Sosialistisia pyrkimyksiä Etelän ristin alla – Salmesvuori, Päivi: Näytelmät naisten asialla: Aili ja Äärimmäisessä talossa – Salmi-Nikander, Kirsti: Haaveilijan kaksi kuolemaa Perttu Häkkinen -radio-ohjelma/Yle: Suomalaiset utopiat osa 2: Sointula ja Emmaus Siirtolaisuusinstituutin arkisto
Siirtolaisuusinstituutin arkisto, Olga ja Juho Myntin kokoelma.
Kolmas jakso Ovatko maahanmuuttajat maaseudun tulevaisuus?
Suomessa väki vanhenee ja pakkautuu kaupunkeihin, mutta jonkun se maaseutu olisi kuitenkin pidettävä hengissä. Se joku voi olla maahanmuuttaja – mutta millaisilla ehdoilla? Jaksossa matkustetaan maaseudulle ja selvitetään asiaa perinpohjin eettisiä kysymyksiä sivuuttamatta. Äänen saavat niin asiantuntijat kuin maahanmuuttaneet.
Toinen jakso Amerikansuomalaisesta Matista tuli mystinen kulkuri ja vallankumouksellisen työväenliikkeen runoileva aktivisti
Amerikansuomalaisen kulkuri T-Bone Slimin arvoituksellinen tarina sisältää käänteitä kuolemaan asti. Vallankumouksellinen työväenliike otti riveihinsä massoittain oikeuksiaan vaativia suomalaissiirtolaisia, sekä suomensukuisen, piikikkäästi ja sarkastisesti kirjoittavan T-Bone Slimin. Toivatko tekstit ja työväenlaulut oikeuksia? Miten Matti Huhdasta tuli mystinen työväenliike-julkkis, T-Bone Slim? Millaisia oikeuksia maahanmuuttajille vaaditaan tänä päivänä?
Ensimmäinen jakso Hyvästi köyhät! Suomalaiset massamuuttivat Yhdysvaltoihin paremman elintason perässä
Tyyni Kalervo ja sadattuhannet muut suomalaiset etsivät parempaa elämää Yhdysvalloista 1800-1900-luvuilla. Rautahermoinen Tyyni pisti newyorkilaisessa baarissaan kuriin niin merimiehet kuin huumekauppiaat. Mutta entä ne muut amerikansuomalaiset – millainen oli heidän kohtalonsa, ja mitä yhteistä heillä on tämän päivän maahanmuuttajiien kanssa?
Tarinoita kerää ja asiantuntijoita haastattelee toimittaja Nadja Mikkonen. Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.
Podcastia rahoittaa Tieteen tiedotus ry.
Siirtolaisuusinstituutin työryhmässä: Miika Tervonen, Samira Saramo ja Saara Pellander
